On kaunis elokuun aamu 14.8.2014 kun menimme mieheni Laurin kanssa naistenklinikalle vauvan tarjontavirheen vuoksi ja kun itselle painoa nousi 2kg/vko. Tänään oli tarkoitus puhua sektiosta vai mennäänkö käynnistyksellä.. Ilmaisin myös huoleni kun raskaus ollut aivan erinlainen, mutta lääkäri jankutti ja jankutti, että kaikki raskaudet erinlaisia mutta synnytykset samanlaisia!
Nyt Julius oli kiltisti oikeinpäin raivotarjonnassa ja kaikki vaikutti olevan hyvin paitsi että reilua viikkoa aiemmin vauvan painoarvio oli 3,2kg ja nyt se olikin loppullisten laskelmien yhteenlaskettu 4,2kg. Lääkärille paniikki ja sanat: tänään käynnistetään! Itse miettisin: ei nyt voi, Sara 5v on mukana eikä olla edes valmistauduttu.
Kätilö tuli ja valitteli, että osasto on yli täysi ja käynnistys varattiin huomiselle 15.8.2014.
Huh helpotus! Nyt tämä päivä aikaa hoitaa lasten hoitojutut ym.
perjantai 15.8.2014 Mentiin Naistenklinikalle. Siellä otettiin sydänkäyrää joka oli reaktiivinen ja supistuksiakin piirtyi jonkinverran. Lääkäri niin kiireinen ettei tänään ehtisi käynnistelemään joten suuren pettymyksen saattelemana takaisin kotiin.
No sitten tuli se lauantai 16.8.2014 jolloin lääkärillä oli aikaa ja klo13 laitettiin ensimmäinen ja viimeinen cytotec annos. Supistukset välittömästi rajuja ja vatsa oli kivi kova koko ajan.. tuntui ettei supistuksissa ollut taukoa ja näkyihän se jo ktg:ssä että supistukset tulivat 2-5min välein koko ajan.
Joskus klo17 aikoihin sain litalginia ja se auttoi hieman. Oltiin ensin Laurin kanssa huoneessa jossa neljä muuta, mutta klo20 päästiin tyhjään huoneeseen että edellisen huoneen asukkaat saisivat nukkua yön rauhassa. Laittelin ystäville viestiä ja ihmetystä miten cytotec on pilleri helvetistä!
Edelleen jatkui säännölliset supistukset joiden kesto oli yli minuutin ja niitä tuli edelleen sen n.5min välein.
klo21 sain oxycontin kipupiikin ja se helpotti hetkeksi kipuja. Ja lopulta klo22 meni lapsivedet ja kätilö soitettiin paikalle. olin vasta 3cm auki ja nyt tuli itselle huoli, että tämä ei mene niinkuin pitää. kolme muuta lasta syntyneet heti lapsivesien mentyä. Lauri meni myös paniikkiin kun piti siirtyä synnytyssaliin niin ei muistanut ottaa mitään tavaroita mukaan vaan kätilö muistutteli. Pelko Laurin silmissä... se on mun mielessä vieläkin
klo22.10 siirto synnytysosastolle ja kätilö S.R vaikutti mukavalle mutta ei oikein ottanut kipuani tosissaan. Sain epiduraalin n.klo23 aikoihin ja ajattelin että nyt helpottaa, mutta toisin kävi!
Epiduraalin lisäksi hengitin ilokaasua kaksin käsin kun supistuksissa ei ollut enää taukoa... En oikein muista muuta kun että sattuu ja liikaa.. sain jossain välissä toisen annoksen epiduraalia ja seuraava mun oma muistikuva kun multa otetaan verikoetta ja hetkeä myöhemmin vauvan sydänäänet laskevat ja kätilö pyytää vaihtamaan asentoa ja seuraavaski huone täynnä lääkäreitä; etupäivystäjä A.P ja takapäivystajä R.K-K..
Kätilö huutaa ponnista, sanon en pysty ja Lauri sanoo, että nyt ei oo kaikki hyvin! tehkää sektio! Mutta R.K-K huutaa: tee yhteistyötä A:n kanssa. Juliuksen pää viistomitassa ja -2 mutta A.P saa kiinnitettyä imukupin ja se vetää koko kehonsa voimilla, verisuonet pullistuivat hänen kädestä (lauri kertoi). Imukuppi irtoaa ja irtoaa mutta silti A.P kiinnittää vielä kerran ja R.K-K painaa vatsaani täysillä ja klo.3.50 Julius syntyy- elottomana! Itse näen vain varpaat kun lääkärit juoksevat vauva sylissä pois ja Lauri näki Juliuksen päänahan mikä oli irti kallosta. Julius saatiin intuboitua ja sydän sykki 6min iässä. Lauri lähti viemään Juliusta lastenklinikan teho osastolle. Mua pyörryttää ja ylävatsaan sattuu.. kätilö painelee ja sattuu. Nyt vasta huomasi että minä huonossa kunnossa paineet 78/40 ja pulssi 160.. Saan efedriiniä mutta paineet ei nouse. Seuraavaksi minua viedään leikkaussaliin. Siellä tehdään kaavinta, mutta edelleen olen huonossa kunnossa. Vatsa ultrattu kolmesti ja siellä huomattu neste lätäköt vasemmalla alhaalla ja oikealla ylhäällä, mutta niihin ei puututa vaan minut viedään hengityskoneessa Meilahden teholle missä sitten 12h jälkeen huomattiin, että olen vuotanut massiivisesti 3 litraa verta vatsaonteloon ja lonkan alueelle. Laparotomiassa kohdun poisto ja siitä sitten paripäivää nukutuksessa teholla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti